HSL:n strategia, mikä se on?

Tämä kirjoitus käsittelee poikkeuksellisesti koko HSL-aluetta, mutta asiaa tutkitaan erityisesti Pohjois-Espoon joukkoliikenteen kannalta. Postaus on myös normaalia pidempi, sillä strategia on hyvin iso aihe. Tässä kirjoituksessa käsitellään siis HSL:n strategiaa, mikä se on — se selviää pian.

Mikä on HSL:n strategia, mihin sitä tarvitaan, miksi se pitää ymmärtää ja miten se vaikuttaa suunnitteluun?

HSL luo strategia-nimellä kulkevia A4 paperinippuja, jotka sisältävät mm. suunnitelmia, tavoitteita, perusperiaatteita ja joukkoliikenteen tulevaisuutta.

Kun HSL:n strategiasta puhutaan, kyse ei kuitenkaan ole mistään paperinivaskoista, mutta mistä silloin sitten oikein puhutaan?

Yksinkertaisesti HSL:n strategiassa on tiettyjä suunnitteluperiaatteita, kuten se, että HSL tavoittelee erinomaista asiakaskokemusta ja nostaa asiakkaan ja hänen tarpeensa kaiken suunnittelun ja tekemisen keskiöön. HSL:n strategiassa on perusperiaatteet sille, millainen joukkoliikenne HSL-alueella tulevaisuudessa on ja miten joukkoliikennettä suunnitellaan ja kehitetään. HSL:n strategia on koko joukkoliikenteen perusta, joten sen ymmärtäminen on tärkeää. Voisi oikeastaan sanoa, että strategia on koko joukkoliikenteen juuristo. HSL:n strategia ohjailee koko HSL:n toimintaa, tulevaisuutta ja linjastosuunnitelmia.

Strategian mukaisesti HSL pyrkii myös uudistumaan ja kehittymään jatkuvasti pysyäkseen ajan hermolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että HSL tekee ajoittain merkittäviä, usein myös mielipiteitä jakavia muutoksia, kuten vyöhykeuudistus ja uusi runkoverkkoperiaate. 

HSL:n uusi strategia painottaa runkoverkkoa, eli verkkomaista joukkoliikennettä. Vanhassa strategiassa painotettiin ns. puumallista joukkoliikennettä. Ero puu- ja verkkomallin välillä on siinä, että puumallinen joukkoliikenne mahdollistaa harvemmin kulkevat pitkät seutulinjat, joilla pääsee vaihtamatta pitkälle. Uudessa strategiassa taas painotetaan verkkomallia, joka mahdollistaa tiheästi kulkevat liityntälinjat joukkoliikenteen solmukohtiin, joista jatketaan määränpäähän bussilla, junalla, metrolla tai runkolinjalla; tulevaisuudessa myös pikaraitiovaunulla.

HSL tavoittelee tehokasta runkoverkkoa, jossa liityntäyhteydet ovat sujuvia, eivätkä pidennä matkustusaikaa.

Tämä mahdollistaa tiheämmät vuorovälit ja helpomman pääsyn eri puolille pääkaupunkiseutua ja sen kehyskuntia, eli koko HSL-aluetta.

HSL:n tavoitteet tehokkaasta runkoverkosta huomioidaan linjastosuunnitelmissa, joiden perustana käytetään HSL:n strategiaa.

HSL pyrkii tulevaisuudessa järjestämään joukkoliikenteen runkoverkon varaan, eli vanhasta puumallista luovutaan, tai ainakin sen käyttö vähenee merkittävästi. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ainakin pitkät seutulinjat, kuten Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin kulkevat linjat lakkautetaan ja tilalle perustetaan lyhyet ja tiheästi kulkevat liityntälinjat joukkoliikenteen solmukohtiin tai juna- / metroasemalle. 

Etelä-Espoossa on siirrytty jo lähes kokonaan verkkomalliin ja lopullinen siirtyminen tapahtuu, kun Länsimetron jatke on valmis. Vanhan-Espoon alueella siirrytään verkkomalliin vuonna 2020 kun uusi runkolinja 200 perustetaan ja suorat linjat Helsinkiin lakkautetaan.

Nykyisten, viimeisimpien suunnitelmien mukaan Länsi-Vantaalla ja Pohjois-Espoossa siirrytään verkkomalliin vuonna 2022, jolloin uudet runkolinjat 300 ja 400 perustetaan ja suorat seutulinjat lakkautetaan. Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastoluonnos julkaistiin marraskuussa 2018 ja sille otettiin keväällä 2019 aikalisä, sillä se sai odottamattoman paljon vastustusta. Uusi linjastoluonnos olisi tarkoitus julkaista tämän kevään aikana.

Suunniteltu uusi runkolinja 300  (HSL)

Syy Pohjois-Espoon suorien linjojen lakkauttamiselle löytyy siis HSL:n uudesta strategiasta, joka ohjaa koko joukkoliikennesuunnittelua. Koska uudessa strategiassa korostetaan tehokasta runkoverkkoa, uusissa linjastosuunnitelmissa liityntäliikenne korvaa suorat linjat. Vaikka linjastoluonnoksia voidaan muuttaa palautteiden ja kommenttien perusteella, niiden pääsisältöä ei muuteta, koska suunnitelmia ohjaa HSL:n strategia, jossa on määritelty se, kuinka linjastosuunnitelmat tehdään. Tästä syystä on hyvin todennäköistä, että vaikka Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien uusi linjastoluonnos on saanut paljon kritiikkiä, suorat linjat Helsinkiin kuitenkin lakkautetaan 2022.

Tulevaisuudessa ei siis enää ole suoria seutulinjoja Helsinkiin kuten ennen. Tilalla on tiheät liityntälinjat joukkoliikenteen solmukohtiin ja sieltä jatkomahdollisuudet eri kulkuvälineillä. Tavoitteena on tarjota monipuolisempi joukkoliikennetarjonta ja mahdollistaa sujuvampi, nykyaikaisempi liikkuminen pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien alueella. Vaikka joukkoliikennetarjonta monipuolistuukin, suurena verkkomallin ongelmana on liikkumisen vaikeutuminen ja vaihtojen määrän lisääntyminen. Vaihdot lisäävät stressiä ja laskevat rimaa siirtyä yksityisautoiluun. Se taas ei ole nykyaikaista liikkumista ja se lisää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Eteläespoolaiset eivät ole ottaneet liityntäliikennettä vastaan innoissaan. Myöskin pohjoisespoolaiset ovat kritisoineet liityntäliikennesuunnitelmia vaihtojen lisääntymisestä aiheutuvan stressin, matkustamisen vaikeutumisen ja mahdollisen matka-aikojen pidentymisen vuoksi.

Runkoverkon tehokkuus ja toimivuus riippuu täysin matkustajien tarpeista ja alueen joukkoliikennetarjonnasta. On paikkoja, joissa verkkomalli on paljon puumallia tehokkaampi ja houkuttelevampi vaihtoehto, mutta alueet joista pääsee puumallisella joukkoliikenteellä jo valmiiksi tiheästi joukkoliikenteen solmukohtiin ja lisäksi myös suorilla linjoilla Helsinkiin, ovat riskialttiimpia sille, että verkkomalli onkin matkustajille puumallia huonompi vaihtoehto sekä heikennys entiseen. Tällaisia kohteita ovat Pohjois-Espoossa mm. Juvankartano ja Niipperi, joista pääsee tiheästi junalle, mutta myös suoraan Helsinkiin. Juuri niiltä alueilta tulee eniten vastustusta puumallisen joukkoliikenteen korvaamiseen.

Koska HSL:n strategia lisää vähäpäästöisen liikenteen osuutta, HSL painottaa tulevaisuuden liikkumisessa raiteita ja sähköbusseja. HSL:n strategian mukainen liikennejärjestelmä perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän raideliikenneverkkoon. Tulevaisuudessa siis, kun matkustat sähköllä kulkevalla liityntälinjalla joukkoliikenteen solmukohtaan, vaihdat todennäköisesti pikaraitiovaunuun, metroon tai junaan, eli raiteille. 

Linkker sähköbussi

Tällä hetkellä runkolinjoja on HSL-alueella vain kaksi, 550 ja 560. Vuonna 2022 on runkolinjoja todennäköisesti ainakin kahdeksan, 200, 300, 400, 500, 510, 550, 560 ja 570. Koska HSL:n strategia painottaa tehokasta runkoverkkoa, on todennäköistä, että runkolinjoja on 2022 yli kymmenenkin. Runkolinjoilla saadaan kuljetettua suuria ihmismassoja nopeammin kuin normaalilla linjalla. Runkolinjoilla on avorahastus, liikennevaloetuuksia, pidempi telikalusto sekä matkustajat voivat mennä sisään niin etu- kuin keskiovestakin. Runkolinjabussin tunnistaa oranssista väristä.

HSL:n visio on, että joukkoliikenne on ykkösvalinta. Helsingin seutu on älykkäin, kestävän ja turvallisen liikkumisen sunnannäyttäjä. ”Kestävällä liikkumisella sujuva arki ja maailman toimivin kaupunkiseutu. HSL tarjoaa houkuttelevan ja tehokkaan joukkoliikenteen sekä kehittää yhteistyössä toimivaa liikkumisen kokonaisuutta.”

HSL:n perustehtävä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin.

HSL:n arvoja ovat yhteistyö, ympäristövastuu, asiakaslähtöisyys ja jatkuva kehittyminen.

HSL:n strategian päätavoitteita ovat:

Sujuvat matkat

Sujuvia matkoja tavoitellaan tehokkaalla runkoverkolla, joka saadaan liityntälinjojen tiheillä vuoroväleillä, hyvin toteutetuilla vaihtoyhteyksillä sekä nopeilla runkolinjoilla ja raideyhteyksillä. 

Selkeä palvelu

Selkeä palvelu tavoitetaan, kun HSL tarjoaa asiakkaille ajankohtaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä mahdollistaa helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput.

Vähemmän päästöjä

HSL pyrkii vähentämään päästöjä. HSL:n tavoitteena onkin, että vuonna 2025 joukkoliikenne olisi täysin päästötöntä ja vähintään viidesosa seudun busseista kulkisi täysin sähköllä.

HSL:n strategiset painopisteet ovat:

•Erinomainen asiakaskokemus

•Tehokas runkoverkko

•Ennakointi ja jatkuva uudistuminen

•Aktiivinen yhteistyö

•Kestävä talous

Kuten huomataan, HSL:n strategia on käsitteenä melko yksinkertainen. Kuitenkin sitä tarkastellessa se muuttuukin yllättävän monimutkaiseksi ja moniosaiseksi. HSL:n strategia kuitenkin vaikuttaa kaikkiin tuleviin linjastosuunnitelmiin, joten sen ymmärtäminen on varsin tärkeää. Uusi strategia kuitenkin jakaa paljon mielipiteitä, sillä se vaikuttaa jokaiseen joukkoliikennematkustajaan, niin heidän vapaa-ajan, kuin arjenkin matkoihin. HSL:n strategia toimii pohjana koko tulevaisuuden joukkoliikenteelle. 

Aki Luukkanen   2.3.2019

Kuvat: HSL linjastoluonnos ja Eerik Retsä