Tämä
kirjoitus käsittelee poikkeuksellisesti koko HSL-aluetta, mutta asiaa tutkitaan
erityisesti Pohjois-Espoon joukkoliikenteen kannalta. Postaus on myös normaalia
pidempi, sillä strategia on hyvin iso aihe. Tässä kirjoituksessa käsitellään
siis HSL:n strategiaa, mikä se on — se selviää pian.
Mikä on HSL:n strategia, mihin sitä tarvitaan, miksi se pitää
ymmärtää ja miten se vaikuttaa suunnitteluun?
HSL luo strategia-nimellä kulkevia A4 paperinippuja, jotka
sisältävät mm. suunnitelmia, tavoitteita, perusperiaatteita ja joukkoliikenteen
tulevaisuutta.
Kun HSL:n strategiasta puhutaan, kyse ei kuitenkaan ole mistään
paperinivaskoista, mutta mistä silloin sitten oikein puhutaan?
Yksinkertaisesti HSL:n strategiassa on tiettyjä
suunnitteluperiaatteita, kuten se, että HSL tavoittelee erinomaista
asiakaskokemusta ja nostaa asiakkaan ja hänen tarpeensa kaiken suunnittelun ja
tekemisen keskiöön. HSL:n strategiassa on perusperiaatteet sille, millainen
joukkoliikenne HSL-alueella tulevaisuudessa on ja miten joukkoliikennettä
suunnitellaan ja kehitetään. HSL:n strategia on koko joukkoliikenteen perusta,
joten sen ymmärtäminen on tärkeää. Voisi oikeastaan sanoa, että strategia on
koko joukkoliikenteen juuristo. HSL:n strategia ohjailee koko HSL:n toimintaa,
tulevaisuutta ja linjastosuunnitelmia.
Strategian mukaisesti HSL pyrkii myös uudistumaan ja kehittymään
jatkuvasti pysyäkseen ajan hermolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että HSL tekee
ajoittain merkittäviä, usein myös mielipiteitä jakavia muutoksia, kuten
vyöhykeuudistus ja uusi runkoverkkoperiaate.
HSL:n uusi strategia painottaa runkoverkkoa, eli verkkomaista
joukkoliikennettä. Vanhassa strategiassa painotettiin ns. puumallista joukkoliikennettä.
Ero puu- ja verkkomallin välillä on siinä, että puumallinen joukkoliikenne
mahdollistaa harvemmin kulkevat pitkät seutulinjat, joilla pääsee vaihtamatta
pitkälle. Uudessa strategiassa taas painotetaan verkkomallia, joka mahdollistaa
tiheästi kulkevat liityntälinjat joukkoliikenteen solmukohtiin, joista
jatketaan määränpäähän bussilla, junalla, metrolla tai runkolinjalla;
tulevaisuudessa myös pikaraitiovaunulla.
HSL tavoittelee tehokasta runkoverkkoa, jossa liityntäyhteydet
ovat sujuvia, eivätkä pidennä matkustusaikaa.
Tämä mahdollistaa tiheämmät vuorovälit ja helpomman pääsyn eri
puolille pääkaupunkiseutua ja sen kehyskuntia, eli koko HSL-aluetta.
HSL:n tavoitteet tehokkaasta runkoverkosta huomioidaan
linjastosuunnitelmissa, joiden perustana käytetään HSL:n strategiaa.
HSL pyrkii tulevaisuudessa järjestämään joukkoliikenteen
runkoverkon varaan, eli vanhasta puumallista luovutaan, tai ainakin sen käyttö
vähenee merkittävästi.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ainakin pitkät
seutulinjat, kuten Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin kulkevat linjat
lakkautetaan ja tilalle perustetaan lyhyet ja tiheästi kulkevat liityntälinjat
joukkoliikenteen solmukohtiin tai juna- / metroasemalle.
Etelä-Espoossa on siirrytty jo lähes kokonaan verkkomalliin ja
lopullinen siirtyminen tapahtuu, kun Länsimetron jatke on valmis. Vanhan-Espoon
alueella siirrytään verkkomalliin vuonna 2020 kun uusi runkolinja 200
perustetaan ja suorat linjat Helsinkiin lakkautetaan.
Nykyisten, viimeisimpien suunnitelmien mukaan Länsi-Vantaalla ja
Pohjois-Espoossa siirrytään verkkomalliin vuonna 2022, jolloin uudet
runkolinjat 300 ja 400 perustetaan ja suorat seutulinjat lakkautetaan.
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastoluonnos julkaistiin marraskuussa 2018
ja sille otettiin keväällä 2019 aikalisä, sillä se sai odottamattoman paljon
vastustusta. Uusi linjastoluonnos olisi tarkoitus julkaista tämän kevään
aikana.
 |
| Suunniteltu uusi runkolinja 300 (HSL) |
Syy Pohjois-Espoon suorien linjojen lakkauttamiselle löytyy siis HSL:n uudesta strategiasta, joka ohjaa koko joukkoliikennesuunnittelua. Koska uudessa strategiassa korostetaan tehokasta runkoverkkoa, uusissa linjastosuunnitelmissa liityntäliikenne korvaa suorat linjat. Vaikka linjastoluonnoksia voidaan muuttaa palautteiden ja kommenttien perusteella, niiden pääsisältöä ei muuteta, koska suunnitelmia ohjaa HSL:n strategia, jossa on määritelty se, kuinka linjastosuunnitelmat tehdään. Tästä syystä on hyvin todennäköistä, että vaikka Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien uusi linjastoluonnos on saanut paljon kritiikkiä, suorat linjat Helsinkiin kuitenkin lakkautetaan 2022.
Tulevaisuudessa ei siis enää ole suoria seutulinjoja Helsinkiin
kuten ennen. Tilalla on tiheät liityntälinjat joukkoliikenteen solmukohtiin ja
sieltä jatkomahdollisuudet eri kulkuvälineillä. Tavoitteena on tarjota
monipuolisempi joukkoliikennetarjonta ja mahdollistaa sujuvampi, nykyaikaisempi
liikkuminen pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien alueella. Vaikka
joukkoliikennetarjonta monipuolistuukin, suurena verkkomallin ongelmana on
liikkumisen vaikeutuminen ja vaihtojen määrän lisääntyminen. Vaihdot lisäävät
stressiä ja laskevat rimaa siirtyä yksityisautoiluun. Se taas ei ole
nykyaikaista liikkumista ja se lisää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Eteläespoolaiset eivät ole ottaneet liityntäliikennettä vastaan innoissaan.
Myöskin pohjoisespoolaiset ovat kritisoineet liityntäliikennesuunnitelmia
vaihtojen lisääntymisestä aiheutuvan stressin, matkustamisen vaikeutumisen ja
mahdollisen matka-aikojen pidentymisen vuoksi.
Runkoverkon tehokkuus ja toimivuus riippuu täysin matkustajien
tarpeista ja alueen joukkoliikennetarjonnasta. On paikkoja, joissa verkkomalli
on paljon puumallia tehokkaampi ja houkuttelevampi vaihtoehto, mutta alueet
joista pääsee puumallisella joukkoliikenteellä jo valmiiksi tiheästi
joukkoliikenteen solmukohtiin ja lisäksi myös suorilla linjoilla Helsinkiin,
ovat riskialttiimpia sille, että verkkomalli onkin matkustajille puumallia huonompi
vaihtoehto sekä heikennys entiseen. Tällaisia kohteita ovat Pohjois-Espoossa
mm. Juvankartano ja Niipperi, joista pääsee tiheästi junalle, mutta myös
suoraan Helsinkiin. Juuri niiltä alueilta tulee eniten vastustusta puumallisen
joukkoliikenteen korvaamiseen.
Koska HSL:n strategia lisää vähäpäästöisen liikenteen osuutta,
HSL painottaa tulevaisuuden liikkumisessa raiteita ja sähköbusseja. HSL:n
strategian mukainen liikennejärjestelmä perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän
raideliikenneverkkoon. Tulevaisuudessa siis, kun matkustat sähköllä kulkevalla
liityntälinjalla joukkoliikenteen solmukohtaan, vaihdat todennäköisesti
pikaraitiovaunuun, metroon tai junaan, eli raiteille.
 |
| Linkker sähköbussi |
Tällä hetkellä runkolinjoja on HSL-alueella vain kaksi, 550 ja 560. Vuonna 2022 on runkolinjoja todennäköisesti ainakin kahdeksan, 200, 300, 400, 500, 510, 550, 560 ja 570. Koska HSL:n strategia painottaa tehokasta runkoverkkoa, on todennäköistä, että runkolinjoja on 2022 yli kymmenenkin. Runkolinjoilla saadaan kuljetettua suuria ihmismassoja nopeammin kuin normaalilla linjalla. Runkolinjoilla on avorahastus, liikennevaloetuuksia, pidempi telikalusto sekä matkustajat voivat mennä sisään niin etu- kuin keskiovestakin. Runkolinjabussin tunnistaa oranssista väristä.
HSL:n visio on, että joukkoliikenne on ykkösvalinta. Helsingin
seutu on älykkäin, kestävän ja turvallisen liikkumisen sunnannäyttäjä.
”Kestävällä liikkumisella sujuva arki ja maailman toimivin kaupunkiseutu. HSL
tarjoaa houkuttelevan ja tehokkaan joukkoliikenteen sekä kehittää yhteistyössä
toimivaa liikkumisen kokonaisuutta.”
HSL:n perustehtävä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia
liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin.
HSL:n arvoja ovat yhteistyö, ympäristövastuu, asiakaslähtöisyys ja jatkuva kehittyminen.
HSL:n strategian päätavoitteita ovat:
Sujuvat matkat
Sujuvia matkoja tavoitellaan tehokkaalla runkoverkolla, joka
saadaan liityntälinjojen tiheillä vuoroväleillä, hyvin toteutetuilla
vaihtoyhteyksillä sekä nopeilla runkolinjoilla ja raideyhteyksillä.
Selkeä palvelu
Selkeä palvelu tavoitetaan, kun HSL tarjoaa asiakkaille
ajankohtaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä mahdollistaa
helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput.
Vähemmän päästöjä
HSL pyrkii vähentämään päästöjä. HSL:n tavoitteena onkin, että
vuonna 2025 joukkoliikenne olisi täysin päästötöntä ja vähintään viidesosa
seudun busseista kulkisi täysin sähköllä.
HSL:n strategiset painopisteet ovat:
•Erinomainen asiakaskokemus
•Tehokas runkoverkko
•Ennakointi ja jatkuva uudistuminen
•Aktiivinen yhteistyö
•Kestävä talous
Kuten
huomataan, HSL:n strategia on käsitteenä melko yksinkertainen. Kuitenkin sitä
tarkastellessa se muuttuukin yllättävän monimutkaiseksi ja moniosaiseksi. HSL:n
strategia kuitenkin vaikuttaa kaikkiin tuleviin linjastosuunnitelmiin, joten
sen ymmärtäminen on varsin tärkeää. Uusi strategia kuitenkin jakaa paljon
mielipiteitä, sillä se vaikuttaa jokaiseen joukkoliikennematkustajaan, niin
heidän vapaa-ajan, kuin arjenkin matkoihin. HSL:n strategia toimii pohjana koko
tulevaisuuden joukkoliikenteelle.
Aki Luukkanen 2.3.2019
Kuvat: HSL linjastoluonnos ja Eerik Retsä
