Pohjois-Espoo ja liityntäliikenne

Tähän mennessä valitus liityntäliikenteestä ja sen mukana tulleista ongelmista on kuulunut lähinnä Etelä-Espoosta. Vuodesta 2022 sama valitus alkaa mahdollisesti kuulua myös Pohjois-Espoosta, sillä HSL suunnittelee Pohjois-Espoon yhteyksistä Helsinkiin vaihdollisia vuoteen 2022 mennessä.

HSL korostaa strategiassaan runkoverkkoa, jonka perimmäinen idea on se, että lyhyillä ja tiheästi kulkevilla liityntälinjoilla matkustetaan joukkoliikenteen solmukohtiin, joista matka jatkuu junalla, metrolla tai runkolinjalla. Liityntälinjat siis korvaavat suorat yhteydet, jolloin alueiden joukkoliikenteeseen budjetoidut rahat saadaan käytettyä tiheisiin vuoroväleihin. 

Puu- ja verkkomallin linjasto

Kääntöpuolena on kuitenkin vaihtamisen vaiva, matka-aikojen mahdollinen pidentyminen sekä matkojen vaikeus ja siitä aiheutuva stressi.

 Vaihtaminen myös laskee rimaa siirtyä yksityisautoiluun, sillä se tekee joukkoliikennematkustamisesta huomattavasti vaikeampaa ja raskaampaa, kuin mitä se on silloin, kun ei tarvitse vaihtaa kulkuvälinettä.

Marraskuussa 2018 julkaistiin uusi Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmaluonnos, jossa esitettiin Helsinkiin menevien suorien linjojen korvaamista tiheämmillä liityntälinjoilla. Helsinkiin menevät linjat katkaistaisiin Myyrmäkeen, josta tulisi jatkaa uusilla runkolinjoilla 300 ja 400 tai junalla. Näin Myyrmäestä luotaisiin joukkoliikenteen solmukohta Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon joukkoliikennematkustajille.

Toistaiseksi HSL:n suunnittelemaa runkoverkkoa ei ole Espoossa nähty houkuttelevana, jonka vuoksi Etelä-Espoossa metron liityntäliikenteen myötä on siirrytty yksityisautoiluun. HSL toistaa nyt Etelä-Espoon joukkoliikennesuunnittelussa tehtyjä virheitä myös Pohjois-Espoon joukkoliikenteen suunnittelussa ja sillä voi olla huono vaikutus matkustajien määrään.

Linja 436 matkalla Kalajärveltä Elielinaukiolle

On huolestuttavaa, että HSL suunnittelee koko Espooseen sellaista joukkoliikenneverkkoa, joka ei asukkaiden arjessa toimi. HSL on pääkaupunkiseudulla ainoa joukkoliikennettä järjestävä taho, joten sillä on myös suuri vastuu järjestää toimiva joukkoliikenne koko suunnittelualueelle. Jotta toimiva joukkoliikenneverkko saadaan toteutettua, vaatii se nykyistä enemmän asukkaiden ja matkustajien kuulemista. Koko HSL:n toiminnan mahdollistaa veronmaksajat ja joukkoliikennematkustajat, joten heidät tulee siis todellakin ottaa suunnitelmissa huomioon.

HSL otti aikalisän Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmalle. ”Suunnitelmista on tullut niin paljon palautetta, että HSL haluaa käydä sen kunnolla läpi.”, kirjoittaa Länsiväylä 11.1.2019.

Suunnitelmaa vastaan tehtiin alueen aktiivien toimesta adressi, joka keräsi lyhyessä ajassa yli 1100 nimeä ja se lähetettiin HSL:n hallitukselle.

Myös tunnettu espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina (SDP) otti kantaa asiaan ja kertoi, ettei kannata Pohjois-Espoon suorien linjojen lakkauttamista.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kommentoi asiaa Länsiväylälle: ”Palautetta tuli todella paljon ja olemme todenneet, että on selvästi tarvetta tarkastella suunnitelmia uudelleen.”

HSL julkaisee uuden, viimeistellyn linjastoluonnoksen alkukeväällä 2019 ja päätökset linjastosuunnitelmasta tehdään kevään 2019 aikana. Uusi linjastosuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

 Aki Luukkanen  15.2.2019 

kuvat: Aleksi Kallio ja HSL (HiTrans Guide 3)

Sähköbusseja Pohjois-Espooseen

Pohjolan Liikenne voitti marraskuussa 2018 merkittävästi bussilinjoja liikennöitäväksi. Pohjolan Liikenne olikin marraskuun kilpailutuksen selvä voittaja. Pohjolan Liikenne sai myös ensimmäistä kertaa Pohjois-Espoosta linjoja liikennöitäväksi, linjat 236 sekä 239.

Linjojen 236 ja 239 liikennöitsijänä aloittaa elokuun 12. päivä Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy AB (Pohjolan Liikenne), joka alkaa ajaa kyseisiä linjoja osittain sähköbusseilla.

Osa Leppävaaran kohteeseen tarjotuista autoista (20) on Kiinalaisia Yutong-merkkisiä busseja isoilla akuilla, jotka ladataan yöllä varikolla ja niiden akku kestää koko päivän ilman vuorojen välissä tehtäviä latauksia. Autot ovat A1 kalustotyyppiä, eli kaksiakselisia takaovettomia autoja.

”Yön yli ladattavat akut ovat toiminnaltaan varmempia kuin pikaladattavat. Niiden hinnat ovat tulleet koko ajan alaspäin”, kertoo Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko.

Loput kohteen autoista (5) on Hollantilaisia VDL-merkkisiä busseja pikaladattavilla akuilla, joita ladataan vuorojen välissä noin 3-5 minuuttia jokaisella latauskerralla. Autot ovat A2 kalustotyyppiä, eli kaksiakselisia takaovellisia autoja. Pikaladattavien autojen akut ladataan Tamperelaisen Plugit yrityksen pikalatauslaitteilla, joita rakennetaan tulevana keväänä mm. Leppävaaran asemalle, josta Leppävaaran bussilinjat lähtevät.

Kaikki sähköbussit ovat upouusia, päästöttömiä, hiljaisia ja laadukkaita autoja. Lisäksi jokaiseen sähköbussiin kuuluu matkustusmukavuutta lisäämään mm. USB-latauspistokkeet, joilla voi ladata esimerkiksi puhelinta tai tablettia.

HSL oli kilpailutuksessa vaatinut vain viittä sähköbussia Leppävaaran liikenteeseen elokuusta 2019, mutta Pohjolan Liikenne yllätti HSL:n 25 sähköbussilla. Sähköbussit yleistyvät HSL alueella merkittävästi ja HSL:n tavoitteena onkin, että kolmasosa pääkaupunkiseudun bussiliikenteestä ajettaisiin sähköbusseilla vuoteen 2025 mennessä.

”Myönteinen yllätys oli se, että saimme sähköbusseja myös kohteisiin, joille emme niitä edellyttäneet. Sähköbussit ovat nollapäästöisiä, energiatehokkaita sekä hiljaisia ja HSL:n tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti niiden määrää.”, kertoo HSL:n ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen.

Helsingin Bussiliikenteen Linkker-sähköbussi Ruskeasuon varikolla

Tähän mennessä HSL-alueella on nähty vain Linkker-merkkisiä suomalaisia sähköbusseja. Nyt haastajiksi tulee VDL sekä Yutong, jotka molemmat ovat suuria ja tunnettuja bussivalmistajia.

—

Lisää tietoa Pohjolan Liikenteen sähköbusseista täällä.


Aki Luukkanen  7.2.2019




kuva: Emil Berndtson

linkki: Helsingin Sanomat
kiitos: Alex Hallberg, Pohjolan Liikenne